Masennuksen kognitiivinen psykoterapia
Kognitiivisen psykoterapian isä Aaron Beck havaitsi, että masennuksen laukaisee usein tapahtuma, jonka henkilö itse mieltää menetyksenä tai epäonnistumisena. Hän huomasi, että masennuttuaan ihminen alkaa nähdä itsensä, toiset ihmiset ja tulevaisuuden kuin mustien lasien läpi.
Kognitiivisessa psykoterapiassa ajatellaan, että masennukselle alttiin ihmisen elämänhistoriaan sisältyy kokemuksia, jotka ovat tallentuneet hänen muistiinsa elintärkeinä menetyksinä. Kun henkilö sitten joutuu uuteen tilanteeseen, joka ehkä etäiselläkin tavalla muistuttaa tätä alkuperäistä menetystä, varhaisemmat muistot menetyksestä, vaille jäämisestä tai epäonnistumisesta tulevat hänen mieleensä. Nämä alkavat vaikuttaa kielteisellä tavalla kaikkeen, mitä hän havaitsee ja millaisia päätelmiä hän havaintojensa pohjalta tekee. Tämänkaltaisen tiedonkäsittelyn ymmärretään johtavan masennuksen oireiden ilmaantumiseen.
Aaron Beck loi myös perususkomuksen käsitteen. Uskomus on kuin linssi tai suodatin, jonka läpi henkilö siivilöi tietoa myös uudessa tilanteessa. Esimerkiksi ihminen, joka on lapsuuden- ja nuoruudenaikaisten kokemustensa seurauksena oppinut uskomaan olevansa puutteellinen ja muita huonompi, tulkitsee myös uudet tapahtumat tämän perususkomuksensa suodattamana. Hän on altis uusissakin tilanteissa kiinnittämään huomionsa ennen muuta seikkoihin, jotka tukevat hänen uskomustaan itsestä huonona. Hän on taipuvainen jättämään vastaavasti huomiotta ne puolet, jotka eivät sovi hänen olemassa olevaan uskomukseensa.
Ville, 55
Ville, 55-vuotias kuorma-autonkuljettaja, koki olonsa alavireiseksi. Mikään ei tuntunut enää huvittavan. Hän oli jatkuvasti väsynyt eikä saanut tartuttua töihin. Villen oma kuljetusfirma oli mennyt konkurssiin laman aikana, ja hän joutui tekemään pitkää päivää toisen palveluksessa saadakseen velat maksettua. Nähdessään kadulla entisen asiakkaansa hän vaihtoi kadun puolta. Terapiaistunnossa Ville kertoi entisen asiakkaansa kohtaamisesta (tilanne), joka laukaisi kurjan masennusolon (hankala tunne). Hän muisti mielessään välähtäneen: ”Olen säälittävä”, ”täysi epäonnistuja” ja ”en voi tavata tuttuja, he halveksivat minua” (välittömiä, automaattisia ajatuksia). Terapeutin kanssa keskustellessaan Ville tunnisti myös kokevansa, että ”miehen on kyettävä pitämään talous kunnossa ja elättämään perheensä kunnialla” ja että ”jos mies ei pärjää, hän on arvoton” (ehdottomia uskomuksia ja elämää ohjaavia sääntöjä). Kun Ville ja terapeutti pohtivat, miten tällaiset uskomukset olivat Villelle kehittyneet, he havaitsivat niiden taustalla vaikuttavan lapsuuden asuinseudun ja isän kunnon miehen mallin: pitää pärjätä omillaan (perususkomusten ja elämää ohjaavien sääntöjen taustatekijöitä).
Villen ja terapeutin tutkiessa Villen välittömiä ajatuksia he huomasivat näiden olevan hyvin ehdottomia. Kun Ville arvioi ajatuksiaan uudelleen terapiassa, hän pohti, jättikö hän huomioimatta asioita, joissa oli onnistunut, tekikö hän yhdestä asiasta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, katsoiko hän itseään liian mustavalkoisesti ja olisiko hän ehkä voinut ajatella itsestään ja tilanteestaan myös muulla tavalla.
Ville havaitsi, että ajatukseen ”epäonnistuin yrityksen kanssa, mutta teen nyt ahkerasti töitä” (vaihtoehtoinen, toimiva ajatus) liittyvä tunne oli selvästi kevyempi kuin välittömiin ajatuksiin liittynyt kurja masennusolo.
Masennusnimike kattaa useita keskenään hieman erilaisia masennussairauksia. Tavallista masennusta, toistuvaa masennusta ja kroonista masennusta varten on kehitetty omat työtapansa. Kroonisen masennuksen hoitomallissa kiinnitetään erityistä huomiota ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa esiintyviin masennusta ylläpitäviin uskomuksiin ja toimintatapoihin. Masennuksen toistumisen ehkäisyyn suunniteltu hoitomalli yhdistää kognitiiviseen työskentelyyn tietoisen läsnäolon taitoja (mindfulness), joiden avulla pyritään erityisesti vähentämään mielialan laskua herkästi voimistavaa murehtivaa ajattelua. Tietoisen läsnäolon taitojen avulla vahvistetaan tähän hetkeen keskittymistä ja omien erilaisten tunnekokemusten sallimista.
Masennukseen voi myös liittyä muita sairauksia, kuten ahdistuneisuushäiriö, persoonallisuushäiriö tai päihdehäiriö, jotka myös kannattaa huomioida psykoterapiassa. Terapiatyöskentelyn lähtökohtana on aina asiakkaan oma ainutlaatuinen kokemus ja elämänhistoria.
